Yön salakabaree - Käsiohjelma

23.jpg
 

YÖN SALAKABAREE
7.-8.-9.11.2019 klo 19 - Teatteri Toivo

Artistit:
LAFAYETTE LESTRANGE
MISS VINYL ENVY
SUNNY SYMPHONY
TINKER BELL
TURRRBOCHERRY

Pick-up:
LOYAL JOHNSON

Muusikot:
Johanna Takalo, laulu
Juho Eerola, laulu
Matleena Nyman, piano
Heta Aho, huilu
Aleksi Kotila, viulu
Viivi Hakkarainen, viulu
Alexander Pozdniakovas, alttoviulu
Joasia Cieslak, sello

Taiteellinen suunnittelu: Heta Aho, Ulrika Bacher, Sanni Kriikku, Ruska Schönberg

Ohjelmistosuunnittelu: Heta Aho
Sovitukset: Turkka Inkilä, Heta Aho ja ensemble

Valosuunnittelu: Valtteri Halonen
Lavastussuunnittelu: Ruska Schönberg
Tekninen tuotanto: Daniel Rieder
Live-video: Reino Pirttijärvi
Mykkäelokuva-intro: Otso Sorvettula
Julisteiden graafinen suunnittelu: Ulrika Bachér
Käsiohjelman käännökset: Auli Särkiö

Esityksen toteuttamista ovat tukeneet Suomen Kulttuurirahasto ja Taiteen Edistämiskeskus.
Huom. ! Esityksessä käytetään terveydelle vaaratonta teatterisavua sekä tekoverta. Esityksen valokuvaaminen tai muu taltioiminen ei ole sallittua.

PRELUDI

Otso Sorvettula: Eroottinen mykkäelokuva-cocktail (2019). Ainesosina katkelmia seuraavista elokuvista:
Alice Guy: Dansa Serpentina (1900)
Mack Sennett: A Busy Day (1914)
Richard Oswald: Different from the Others (1919)
Alan Crosland: The Flapper (1920)
Fritz Lang: Metropolis (1924)
Clarence G. Badger, Josef von Sternberg:  It (1927)
Ernst Lubitsch: The Love Parade (1929)
Jack Conway: Red-Headed Woman (1932)

Dmitri Sostakovits: Polkka baletista Kulta-aika (1930)
Aleksi Kotila, viulu Matleena Nyman, piano

I NÄYTÖS: KIROTTU VIULU

Francis Poulenc (teksti: Guillaume Apollinaire): Banalités (1940)
II Hôtel 
Juho Eerola, laulu, Matleena Nyman, piano

Huoneeni on häkin muotoinen,
aurinko nojautuu sisään ikkunasta.
Haluan tehdä kangastuksia savusta,
joten annan auringon sytyttää savukkeeni. En halua työskennellä, haluan vain poltella.

Francis Poulenc (teksti: Louise de Vilmorin): Fiancailles pour rire (1939)
V Violon
Johanna Takalo, laulu, Juho Eerola, laulu, Matleena Nyman, piano

Kuin rakastavaiset, joiden puhetta ei arvosteta:

on hauska kuunnella viulua ja viulunsoittajaa.
Oi, pidän noista voihkeista,
jotka venyvät pitkin ahdistuneita kieliä.
Hirttoköysien värähdellessä
hetkellä jona Oikeus vaikenee
sydän mansikanmuotoisena
antautuu rakkaudelle kuin tuntematon hedelmä.

Maurice Ravel: Sonaatti viululle ja pianolle (1923-27)
II Blues
Viivi Hakkarainen, viulu, Matleena Nyman, piano

TINKER BELL
x
Harold Arlen (teksti: Johnny Mercer): Blues in the Night (1941)
Juho Eerola, laulu, Aleksi Kotila, viulu, Matleena Nyman, piano

II  NÄYTÖS: LUMOTTU “HUILU”

Maurice Ravel (teksti: Tristan Klingsor): Sheherazade (1903)
II La flûte enchantée (Lumottu huilu)
Johanna Takalo, laulu, Eloan Kabareeorkesteri

Varjot hymyävät ja isäntäni nukkuu
päässään silkkinen hiippa,
pitkä keltainen nenä valkean parran seassa.
Mutta minä en aio vielä nukkua,
kuuntelen ulkoa
huilua jonka laulussa pursuilee
vuoroin suru, vuoroin ilo.
Tuota kaihoisaa ja turhamaista sävelmää
soittaa suloinen rakkaani
ja kun painaudun ikkunaristikkoa vasten
tuntuu kuin jokainen sävel lennähtäisi
huilusta poskelleni
kuin salaperäinen suudelma.

SUNNY SYMPHONY
X
Edward Grieg:
Musiikkia Henrik Ibsenin näytelmään Peer Gynt (1875)
Aamutunnelma
Eloan Kabareeorkesteri

-Väliaika-

III NÄYTÖS:  MENNEITÄ MIEHIÄ

TURRRBOCHERRY
x
Kurt Weill (teksti: Bertolt Brecht), sov. Luciano Berio, red. Heta Aho & Turkka Inkilä: Musikaalista Onnellinen loppu (1929)
Surabaya Johnny
Johanna Takalo, laulu, Eloan Kabareeorkesteri

Voi luoja miten olin nuori, vain kuusitoista –
olit juuri saapunut Burmasta
sanoit että karataan yhdessä
kyllä sinä huolehtisit minusta.
Kysyin mitä teet elämässä
ja vastasit, ihan totta,
että muka olisit rautateillä
etkä merillä ollenkaan.

Paljon puhuit, Johnny
etkä sanaakaan totta, Johnny.
Olet pettänyt minua, Johnny,
ensihetkestä lähtien!
Inhoan sinua niin, Johnny
kun seisot ja virnuilet siinä, Johnny –
Ota jo se piippu suustasi, pelle!

Surabaya-Johnny
Miksi olet niin karkea?
Surabaya-Johnny
Voi luoja, miten rakastan sinua
Surabaya-Johnny
Miksi en osaa iloita?
Olet sydämetön, Johnny
ja rakastan sinua niin!

Ensin kaikki oli kuin juhlaa,
mutta sitten lähdin matkaasi.
Ei edes kahta viikkoa
kun jo aloit laiminlyödä minua!
Edes takas Punjabia,
virtaa pitkin merelle veit minut –
peilikuvani näyttää jo nelikymppiseltä!

Et sinä rakkautta tahtonut, Johnny
pelkkää rahaa, Johnny
Ja minä vain tuijotin, Johnny,
sinun suutasi!
Kaiken halusit, Johnny
ja vielä enemmän annoin, Johnny –
Ota jo se piippu suustasi, pelle!

Surabaya-Johnny...

En koskaan miettinyt
mistä olit nimesi saanut
mutta pitkällä rannikolla
sinut kyllä tunnettiin kaikkialla!
On aamuja, kun halvassa vuoteessa
kuuntelen miten merellä ukkostaa
ja sinä häivyt sanaa sanomatta
ja laiturissa kelluu alus.
Ei sinulla ole sydäntä, Johnny
senkin nilkki, Johnny

Minne sinä olet menossa, Johnny –
sano kerrankin miksi!
En voi olla rakastamatta sinua
kuten aivan alussa, Johnny –
Ota jo se piippu suustasi, pelle!

Surabaya-Johnny…

Ludvig van Beethoven: Sinfonia no. 3 “Eroica”
III Marcia funebre: Adagio assai (katkelma) (1802-4)
J. Karjalainen (sov. Turkka Inkilä): Mennyt mies (Albumilta Et ole yksin, 2013)
Juho Eerola, laulu ja muodonmuutos, Eloan Kabareeorkesteri

Mä olen mystinen hopeinen discomies
Mä olen kieltään lipova liskomies
Mä olen Uuden-Englannin nahkamies
Aina ilosta syntyvä uudestaan

Sä tunsit mut aiemmin Markkuna
Sitä poikaa ei enää olekaan
Sä revit lehden sun muistokirjasta
Oon sun mielestä poissa kokonaan

Mennyt mies
On historiaa
Mennyt mies
On historiaa

Sokerijuurikas ei mua kiinnosta
En aio mennä syksyllä opistoon
En enää vuosiin oo käynyt metsällä
Mä en tahdo tarttua aseeseen

Mul on syntya ja skitta ja vahvatti
Pitsiverhoissa ruusukuvio
Mul on huoneessa mennyt maailma
Mul on loistava tulevaisuus

Mennyt mies
On historiaa
Mennyt mies
On historiaa

Léo Delibes: Oopperasta Lakmë (1881-82)
Duo des fleurs (Kukkaisduetto)
Johanna Takalo, sopraano, Juho Eerola, myös sopraano, Eloan Kabareeorkesteri

LAKME
Metsänkupoli, jasmiini
joka kietoutuu ruusuihin,
kukkiva virta, raikas aamu
kutsuvat meitä.
Oi, kellukaamme
pakenevan virran mukana,
värisevillä laineilla
huolettomin käsin,
menkäämme rantaan
jossa linnut laulavat.
Metsänkupoli, valkea jasmiini
kutsuvat meitä!

MALLIKA
Metsänkupolin alle jossa valkea jasmiini
kietoutuu ruusuihin,
aamussa hymyävälle kukkarannalle
menkäämme yhdessä.
Kellukaamme hiljaa
lumoavilla vesillä,
seurailkaamme pakenevaa virtaa:
värisevillä laineilla
huolettomin käsin,
menkäämme rantaan
jossa lähde uinuu
ja linnut laulavat.
Metsänkupolin alle,
valkean jasmiinin alle
menkäämme yhdessä!

LAKME
Voi, yhtäkkinen pelko
valtaa mieleni, kun ajattelen
isääni, joka yksinään menee kirottuun kaupunkiin.
Vapisen kauhusta!

MALLIKA
Ganesha-jumala suojelee häntä,
joten menkäämme lammelle jolla joutsenet
onnellisina availevat lumivalkeita siipiään
ja kerätään sinisiä lootuksia.

LAKME
Kyllä, lumisiipisten joutsenten luona
keräilkäämme yhdessä sinisiä lootuksia.

LAFAYETTE LESTRANGE
x
Jean Sibelius: Vattendroppar (n. 1881)
Aleksi Kotila, viulu, Joasia Cieslak, sello
Doors (sov. Turkka Inkilä): Touch me (1968)
Juho Eerola, laulu, Eloan Kabareeorkesteri

INTERMEZZO: HETKI TYHJYYDEN TEATTERISSA

Erik Satie:
La diva de l’Empire (Empiren diiva) (1906)

Greenaway-hatun alta
purskahtaa hymyn säde,
hurmaava tuore nauru,
huokaava hämmästynyt baby
samettisilmäinen little girl.
Hän on imperiumin diiva
Kuningatar josta herrasmiehet hullaantuvat
ja kaikki Piccadillyn dandyt.

Yksi ”yes” sisältää niin paljon hellyyttä
että pönäkät liivipukuiset snobit
hurraavat hänelle hurjistuneina
ja heittelevät näyttämölle kukkalyhteitä
huomaamatta vienoa ironiaa
hänen söpöllä naamallaan.

Hän tanssii konemaisesti
ja nostelee hyvin siveästi
röyhelöistä alushamettaan
ja vispaavia jalkojaan.
Se on samalla kertaa niin niin viatonta
ja niin niin kiihottavaa.

Sarjasta Ludions (tekstit: Leon-Paul Fargue) (1923):
I Air du rat (Rotan laulu)

Abiabilliini
kaikkea sitä keksitkin!
Pikku basilliini
Sososoo
Somakitainen
ukin silmäteränen
Sososoo
somakitainen.

II Spleen (Ikävyys)

Valtamerellinen sadetta on vallannut
puiston ja laskenut takamuksensa
surusilmäiselle penkille.
Siellä murehdin
tylyä, kurvikasta
vaaleaverikköä
keskellä elämän
tyhjänpäiväistä teatteria.

III Grenouille Américain (Amerikkalainen sammakko)

Amewiikankonna
killittelee silleesti
armeijanharmailla kakkuloillaan.
Silmät kuin munatotit
wailla mitään kauniutta.

Selliisti ei sellisti
koskaan tainnut kurnuttaa
soidinkentällä
jonka haarniskoitu tuoksu
kohoaa sydänsuklaista.

Oi lasisilmä johon on siirtynyt
Konni von Konnan sielu,
oi tölläyksesi määrää,
kultarillinen sammakko.

Johanna Takalo, laulu, Matleena Nyman, piano

Arnold Schönberg: Sarjasta Kabareelauluja (1901)
Nachtwandler (Unissakävelijä) 
Johanna Takalo, laulu, Heta Aho, piccolo, Viivi Hakkarainen, viulu, Matleena Nyman, piano, Aleksi Kotila, case closed

Drummer, let your calfskin ring,
And trumpeter, let it fly,
So that they out of their beds do spring,
Murder, Michel. Murder! they'll cry.
Toot and blare, toot and blare,
Night-caps appearing everywhere.
And so happy, through the glowing Moonlit lanes,
I press, Between two Mademoiselles going,
A launderer and a seamstress (ironer):
Little Louisa on the left, on the right Marie,
And leading the way, I musici.
But now we're near the domicile I told you of before.
So if you would, please stop awhile,
Silent as the grave once more!
Hush and hum, hush and hum,
Softly 'round the house let's come.
My hot-tempered Henriette
Within this small cottage lies;
If roused from her sleep, I'll bet
She would scratch out all our eyes.
Hush and hum, hush and hum,
Softly 'round the house let's come.
Musicians, now play til the windows shake!
There's no more need to worry.
Thump all the old aunts 'til we make
Them to their windows scurry!
Toot and blare, toot and blare,
Night-caps appearing everywhere.
And so happy, through the glowing Moonlit lanes
I press, Between two Mademoiselles going,
A launderer and a seamstress:
Little Louisa on the left, on the right Marie,
And leading the way, I musici.

Englanninnos: Michael Rosewall

IV NÄYTÖS: BALLADI VOIMALLISISTA TUNTEMUKSISTA

Erich Wolfgang Korngold: Sarja kahdelle viululle, sellolle ja vasenkätiselle pianolle (1930) III Groteske: Möglichst rasch – Trio: Sehr mässig – Groteske
Aleksi Kotila, viulu, Viivi Hakkarainen, viulu, Joasia Cieslak. sello, Matleena Nymanin vasen käsi, piano, Matleena Nymanin oikea käsi, burleski

MISS VINYL ENVY
x
Richard Strauss (libretto pohjautuu Oscar Wilden näytelmään): Salome (1905)
Ah, ich habe deinen Mund geküsst, Jokanaan
Johanna Takalo, laulu, Eloan Kabareeorkesteri

Ah, viimein sain suudella sinua
Johannes.
Suutelin suutasi
ja huulillasi oli kitkerä maku…
Oliko se veren maku?
Ei sentään! Ehkä se maistui rakkaudelta...
Sanotaan, että rakkaus maistuu kitkerältä…
Mutta mitä väliä!
Mitä väliä!
Olen suudellut suutasi, Johannes,
olen vihdoinkin suudellut sinua.

Kurt Weill (teksti: Bertolt Brecht): Kolmen pennin ooppera (1928)
Die Ballade von der sexuellen Hörigkeit (Balladi seksiriippuvuudesta)
Juho Eerola, laulu, Alexander Pozdniakovas, alttoviulu, Juha Ekola, kitara 

Tuolla se taas on, itse paholainen.
Hän on teurastaja, kaikki muut karjaa.
Sinä törkimys! Kirottu parittaja!
Kuka keittäisi hänet, joka keittää kaikki kokoon? Naiset.
Halusi tai ei – mies on valmis.
Sitä on seksiriippuvuus.
Hän ei välitä Raamatusta. Hän nauraa rikoslaille.
Hän luulee olevansa itseriittoinen,
tietää, että jos vain näkeekin naisen, hän on hukassa.
Siksi hän ei kestä naisia lähellään.
Ei pidä huokaista helpotuksesta ennen iltaa,
sillä kun yö saapuu, hän on siellä jälleen.

Yksi mies teurastuttaa muut.
Suurmies on jäänyt jumiin porttolaan!
Näin piti käydä, näin vannottiin –
ja ketkä hautasivat kuolleet? Huorat.
Halusivat tai ei – he ovat valmiina.
Sitä on seksiriippuvuus.

Hän tarrautuu Raamattuun. Hän parantelee lakia.
Hänestä tulee Kristus! Anarkisti!
Keskipäivällä sitä yrittää olla syömättä selleriä.
Iltapäivällä pyhittää kiireellä ajatuksiaan.
Illalla sitä luulee: kaikki on hyvin.
Mutta kun yö saapuu, hän on siellä jälleen.

Eräs on jo melkein hirsipuun juurella,
viimeistä ehtoollista valmistellaan.
Hänen elämänsä riippuu hauraassa langassa,
mutta mitä äijän päässä liikkuu? Tyttöjä.
Mestauslavan juurellakin hän on valmiina.
Sitä on seksiriippuvuus.
Hänet on ostettu iholla ja hiuksilla,
hän on pitänyt Juudaksenpalkkiota kädessään
ja vähitellen hän alkaa ymmärtää,
että pesä on oikeasti hauta, ja hän teutaroi ja kapinoi -
mutta kun yö saapuu, hän on siellä jälleen.

Suomennokset: Auli Särkiö